Keskiaika, Piae Cantiones ja Cantama

Uudella Cantama-levyllämme Piae Cantiones –laulut puetaan uuteen asuun. Uudet sovitukset vievät keskiaikaisen musiikkiperintömme helmet kaksituhattaluvun maailmanmusiikin tunnelmiin kuitenkin säilyttäen vanhojen melodioiden tunnelman ja värin.

Historiaa 

Ensimmäinen Piae Cantiones (Hurskaita lauluja) kokoelma ilmestyi vuonna 1582 nimellä Piae Cantiones ecclesiasticae et scholasticae veterum Episcoporum (Vanhojen piispojen hurskaita kirkko- ja koululauluja). Kokoelma sisältää kaikenkaikkiaan 74 keskiaista latinankielistä (teini)laulua nuotteineen. Toinen 90 laulun kokoelma ilmestyi 1625 nimellä Cantiones piae et antiquae. Kokoelmat levisivät laajalle Ruotsin valtakuntaan ja niiden yhteydet Viipurin koulumaailmaan ovat ilmeiset. Sana cantio esiintyi Keski-Euroopassa keskiajalla sekä maallisten että hengellisten laulujen yleisnimenä, näin myös on Piae Cantiones -kokoelmien osalla, laulukokoelmat sisältävät sekä hengellisiä että maallisia koululauluja.

Vuoden 1582 kokoelman kokosi Jacobus Finno ja julkaisi Porvoossa syntynyt tanskalaistaustainen Theodoricus Petri (Rutha). Suurin osa Piae Cantiones -kokoelman lauluista on uskonpuhdistusta edeltävältä ajalta, niiden arvellaan olevan peräisin cantion kukoistuskaudelta, vuosilta 1350-1450, osin vielä varhaisemmiltakin ajoilta. Monien laulujen tekstejä on muokattu reformaationäkemysten mukaisiksi. Vuoden 1582 kokoelma on kirjoitettu mensuraalinuotein ja sen 74 lauluun kuuluu 24 joululaulua, 9 kärsimysajan- ja pääsiäisen laulua, 1 helluntailaulu, 3 laulua Pyhästä Kolminaisuudesta, 2 ehtoollislaulua ja 4 rukouslaulua. Loput laulut ovat sisällöiltään opettavia: 14 laulua elämän kurjuudesta, 10 kouluelämästä, 2 laulua yksimielisyydestä, 3 historiallista - ja 2 kevätlaulua.

Toinen Piae Cantiones -kokoelma ilmeistyi vuonna 1625. Uudella kokoelmalla pyrittiin palvelemaan koulujen lisäksi myös uushumanistisista näkemyksistä kiinnostuneita porvarispiirejä. Kokoelman musiikilliseksi asiantuntijaksi saatiin Rostockin Mariankirkon kanttori, etenkin käytännön muusikkona maineikas, Daniel Friderici. Friderici säilytti suurimman osan edellisen kokoelman yksiäänisistä lauluista, mutta hylkäsi kolmiääniset laulut ja korvasi ne neliäänisillä sävellyksillään.

 

Viimeksi päivitetty (11.03.2010 14:43)