Historia

Kilven Kuoron historiaa

 

Aurora Karamzin vuonna 1853

Vuonna 1885 tunnettu taiteen ystävä Aurora Karamzin lahjoitti Raittiusyhdistys Kilpi ry.:n laulu- ja soittokunnalle huomattavan rahasumman, 300 markkaa. Kilven Kuoro voisikin laskea syntynsä jo tästä vuodesta. Tuolloin noin 30 laulajan kuoro lauloi kuitenkin lähinnä omaksi ilokseen. Vuonna 1913 johtajaksi tuli Wilho Siukonen, joka muodosti Kilven Kuorosta konserttikuoron, jolla oli säännölliset harjoitukset ja josta alettiin pitää jäsenluetteloa. Tätä vuotta 1913 pidetään kuoron varsinaisena perustamisvuotena.

 

Jo alkuvuosina kuoron jäsenmäärä oli noin 50 laulajaa. Ensimmäinen konsertti oli 6.12.1914. Ensimmäisinä vuosikymmeninään kuoro esitti runsaasti isoja kuoroteoksia niin a cappella kuin orkesterin kanssa.

Kilven Kuoro esiintyi 3.1.1924 sotilasradiossa. Se oli aikansa merkkitapaus, sillä se oli ensimmäinen radioitu kuorolauluesitys Suomessa. Siitä kirjoitettiin päivälehdessä: ”Laulu oli selvää, voimakasta ja kuului kauniilta ja hyvin ainakin Kemiin asti.”

Vuonna 1929 kuoro levytti ensimmäisen kerran. Sodat keskeyttivät kuoron toiminnan, mutta sotien jälkeen toiminta jälleen elpyi. Heti sotien jälkeen keskityttiin a cappella -ohjelmistoon, mutta pian mukaan tulivat jälleen orkesterin kanssa esitettävät teokset.

Kilven Kuoro 50-vuotisjuhlavuonnaan 1963. Keskellä johtaja Eero Polas.

Vuonna 1952 Kilven Kuoro hajosi ja osa kuoron jäsenistä perusti sekakuoro Helsingin Laulun. Molemmat kuorot ovat toimineet erillään, kunnes kesällä 2002 kuorot matkustivat yhdessä Haminan Laulu- ja Soittojuhlille. Siellä esitettiin yhdessä Mendelssohnin kaksoiskuoroteos.

50-vuotisjuhlakonsertissaan, 16.11.1963 Yliopiston juhlasalissa, Kilven Kuoro esitti Händelin oratorion Judas Maccabeus. Orkesterina soitti Helsingin kaupunginorkesteri. 1960-luvulla Kilven Kuoron viimeiset perustajajäsenet alkoivat siirtyä sivuun aktiivilaulajistosta.

 

1990-luvulla Kilven Kuoron ohjelmistoon tuli mukaan paljon kevyttä ja säestyksellistä materiaalia ja kuoro esiintyi myös eräiden nimekkäidenkin artistien taustakuorona. Vuonna 1997 Kilven Kuoro osallistui ensimmäisen kerran Art Goes Kapakan eli Helsingin juhlaviikkojen oheistapahtuman avajaisiin, Kuorojen kierrokselle. 16.6.1998 kuoro rekisteröityi Kilven Kuoroyhdistys ry.:ksi, ja on siitä lähtien toiminut itsenäisenä yhdistyksenä.

2000-luvulla Kilven Kuoron toimintaan ovat olennaisena osana kuuluneet vuotuiset Valoa!-joulukonsertit Uspenskin katedraalissa. Lisäksi kuoro on ottanut ohjelmistoonsa monipuolisesti musiikkia eri genreistä. Kuoro on myös levyttänyt: vuonna 2007 ilmestyi Piae Cantiones -laulujen uusista sovituksista koostuva Cantama ja vuonna 2015 Joulun Valoa!. Myös Cantaman jatko-osassa (Cantama II, 2011) kuoro oli mukana yhtenä instrumenttina.

Kilven Kuoro 100-vuotisgaalassaan Vanhalla ylioppilastalolla 16.11.2013 (Kuva: Jukka Alasaari)

 

Kilven Kuoro vietti 100-vuotisjuhlaansa vuonna 2013. Juhlavuoden tapahtumiin kuului omia ja muiden kanssa yhteisiä konsertteja. Päätapahtuma oli 16.11.2013 Vanhalla ylioppilastalolla, jossa järjestetyssä juhlagaalassa kuultiin kaksiosainen konsertti, nautittiin juhlaillallinen ja ilahduttiin runsaista pienryhmäesityksistä. Juhlakonsertin ensimmäinen osa koostui a cappella -ohjelmistosta, ja toisessa osassa kuoro osoitti osaamisensa myös kevyen musiikin saralla sähköisesti vahvistetun bändin säestyksellä.

Kilven Kuoron toimintaan ovat konserttien lisäksi olennaisena osana kuuluneet ulkomaanmatkat. Ensimmäinen matka tehtiin vuonna 1926 Tallinnaan. Sen jälkeen matkoja on tehty ympäri Eurooppaa. Esiintymiskiertueita on tehty Unkariin 1990, Englantiin 1994 ja Ruotsiin 1996. Ruotsin kiertue oli merkittävä, koska kuoro kantaesitti siellä Hans-Erik Dahlgrenin Kilven Kuorolle säveltämiä teoksia. Kansainvälisen yhteistyön puitteissa on ollut vieraana unkarilainen ja englantilainen kuoro.

Kisasuorituksen tiimellyksessä sunnuntaina 8.6.2014 Wienin konserttitalon Schubert-Saalissa: Outstanding Performance -erikoispalkinnon ansainneen esityksen Jaakko Mäntyjärven ”Double, double toil and troublesta” päätösposeeraus. (kuva: Jukka Iivonen)

Kuoro on tehnyt ahkerasti myös kilpailumatkoja. Walesin kansainvälisessä kuorokilpailussa Llangollenissa Kilven Kuoro ylsi kuudennelle sijalle vuonna 1966 ja voittoon kansanlaulusarjassa vuonna 1987. Kotimaassa kuoro on osallistunut Tampereen Sävelen kuorokatselmukseen monena vuonna – paras saavutus Tampereen Sävelestä on vuodelta 2011, jolloin kuoro sai yhden kultaleiman. 2000-luvulla Kilven Kuoro on osallistunut ahkerasti kansainvälisiin kuorokilpailuihin myös ulkomailla. Yleisimmin on kisattu isojen sekakuorojen haastavassa A1-sarjassa ja välillä myös sakraalisarjassa. Vuonna 2014 Kilven Kuoro sai erikoispalkinnon Outstanding Performance Wienin Sing ’n Joy -kuorokilpailusta.

Kilven Kuoron kunniajäseniä ovat olleet mm. sen ensimmäinen hovikapellimestari Armas Järnefelt, säveltäjä Ilmari Krohn, säveltäjä Väinö Pesola sekä luonnollisesti perustajajohtaja Wilho Siukonen.

Tarkemmin kuoron historiasta:

Mikko-Oskari Koski, 2013: Soi laulumme! – Kilven Kuoro 1913–2013. ISBN 978-952-93-3001-0.

Kirjeenvaihtoa vuosien takaa:

”Kilven Kuorolle.

Syvimmästä sydämestäni pyydän saada kiittää komeasta kukkaislaitteesta sinfoniakonsertissa ja vielä sitäkin enemmän kantaatin esityksestä. Kuoronne ja johtajanne korkea taiteellinen taso takaa aina ensiluokkaisen suorituksen, vaan Teidän laulustanne huokui tällä kertaa enemmänkin: rakkautta tehtäväänne. Siitä minä olen Teille ikuisesti kiitollinen.
– Teidän ystävänne Armas Järnefelt, Tukholmassa 28.12.1936”

 

”Olen aina suurella mielenkiinnolla ja mielihyvin kuunnellut Kilven Kuoron erinomaisia esityksiä.”

Jean Sibelius (lausunto Kilven Kuoron juhla-albumiin 1930-luvulla)

Kilven Kuoron johtajat kautta aikojen

 

1913–1924 Wilho Julius Siukonen

1925–1926 Armas Siukonen

1926 Martti Turunen

1926–1938 Väinö Pesola

1938–1940 Ossi Elokas

1940–1950 Väinö Pesola

1950–1951 Kalervo Tuukkanen

1952–1957 Carl-Henrik Christiernin

1957–1961 Jalmari Kahri

1961–1964 Eero Polas

1964–1965 Eino Antti Kirvessalo

1965–1969 Heikki Urho Teittinen

1969–1974 Oskari Rasilainen

1975–1976 Erkki Pullinen

1977–1980 Tauno Vänttinen

1980–1982 Jarmo Kokkonen

1982–1985 Tapani Länsiö

1985–1987 Kari Pappinen

1987–2000 Teppo Salakka

2000– Hanna Remes